Ei oo totta, oon vieläkin ihan kipeenä. Tai yskä lähinnä vaivaa enää, mut pahin yskä mikä mulla on koskaan ollu. Tänään sain terveysaseman ajanvarauspuhelinämmän pitkällisen taivuttelun jälkeen ajan lääkärille ja sainki sitte kaikenmoista melkosen kasan: 10 päivän antibioottikuuri, 10 päivän kortisonitaplettikuuri ja yskänlääketabletteja. Uskois et tollasilla myrkyillä alkais pikkuhiljaa parantua.

Paree ois kun torstaina alkais se työharjottelu! En oo ehtiny onneks kyllä edes jännittää sitä kun flunssa vieny kaikki mehut ja ajatukset. Mulla on viel ihan puolitiessä kurssit mitä pitäis olla suoritettuna, tai muuten hyvällä mallilla mut kolme koetta ja pari muuta työtä tekemättä. Ehin jo miettiä etten ehkä pääsiskään sinne harjotteluun vielä, mut onneks se nyt kuitenkin onnistui pikku erikoisjärjestelyillä, kivempi käydä oman luokan kans samaan aikaan ennemmin ku alkaa hirveesti sörkkiin noita jo valmiiks suunniteltuja opintoja ja niitten järjestyksiä. Onneks pääsen kuitenkin semmoseen ryhmäperhepäivähoitoon, eli se on pienempi kun normi päiväkoti. Pystyy varmaan paremmin keskittyyn hommiin eikä mee hirveeks häsläykseks ku ei oo niin montaa mukulaa jaloissa pyörimässä...

 

                        

Mä oon ihan innoissani suunnittelemassa ittelleni akvaariota! Sain Hannultaki semmoseen suostumuksen, sitte kunhan on enempi rahnaa ja tilaa. Enpä mä sitä heti muutenkaan ollu hommaamassa, mut kivempi nyt suunnitella ku tietää et voi joskus suunnitelmat toteutuakin :) Oon ihan pikkusesta asti halunnu akvaarion, lueskellu kaikki kirjaston akvaariokirjat läpi jne. Olihan mulla joskus ala-asteella kaks kultakalaa semmosessa ehkä 7litran kotterossa (niin joo, kultakalat tosiaan vaatis ihan vähintään joku 200 litraa...) enkä tienny mistään vesiarvoista tai muista mitään, ja syötin niitä liikaa. Jossain vaiheessa ne sitte oli paisunu niin paljon et ne värilliset ruokahiutaleet näkyi mahan läpi ja sitte ne yllättävää kyllä, kuolla kupsahti. Se oli tosi surullista ja traumaattista. Niitten nimet oli Minttu ja Molli. Minttu aina kiusas pienempäänsä. Nykysin lähinnä vaan vituttaa miten eläinkaupoissa annetaan eläimet ihan vääriin oloihin tietämättömille/välinpitämättömille ihmisille. Eikä toi ole tosiaan mikään ainutkertanen tapaus, noitahan sattuu koko ajan hirveitä määriä. Saati sitte missä oloissa eläimet on noissa lemmikkiliikkeissä, aaargh.

Njoo, vielä pitää vähän kertoa mun tulevasta akvaariosta! (Minäkö muka innoissani...) Siitä tulee kohtalaisen iso, ehkä 300liter tai jotain vastaavaa. Isompi on helpompiki hoitaa ku pienempi ja enempi vaihtoehtoja mitä sinne voi ottaa asustelemaan. Tosin mulla on niin paljon kaikkia vaihtoehtoja mitä haluisin et en tiiä saanko koskaan päätettyä mitkä sitte tulee. En kuitenkaan haluu montaa erilaista kalalajia sinne ettei siitä tuu semmonen sekava kalasoppa, vaan muutaman vähän isomman "pääkalan", sitte pari isoo parvea ja pohjaörkit ja siinä se on. Ja paljon kasveja muttei liikaa. Joo. Sitte tulee musta pohjahiekka ja muutama semmonen kanto/oksa vai mikskä niitä möykkyjä nyt sit sanotaan.. Ja vihreitä kukkasia, ei mitään punasia, ne on tyhmiä. Voi vide, siitä tulee niin hiano!

Toinen asia missä en kestä ku en osaa päättää mihinkään suuntaan vaan haahuilen edes takasi ääripäiden välillä melkei, on noi hauvat. Joo, kaikki on varmasti kyllästyny jo näihin mun rotuvatvomisiin, mut en voi sille mitään et oon näin sekasin tämmösen elämääkin tärkeemmän asian kanssa ja täytyy purkaa tuntojani! :) Nyt oon rakastunu vinttikoiriin taas vaihteeks. Lähinnä ibizanpodengoon, whippettiin ja galgoon. Tai greyhoundiin. Löysin semmosen sivun missä oli kauheesti kaiken ikäsiä greyhoundeja jotka etti kotia ja rakastuin varmaan kahteenkymmeneen ja haluisin niistä edes yhden! Toisaalta ibiza ois kyllä niin mainio tapaus, voin niin kuvitella itteni semmosen pellen kans toheloimassa pitkin Maunulan katuja :)) Whippetti taas on semmonen ihan kiva (jos se on brindle tai muuten tumma) mut en tiä onks se liian pieni. Joo ehkä se on. Mut joissain kuvissa jos on iso hippetti ni se on oikein mukava. Ääh.

Voi ku onkelma pyöris pelkästään noissa vinttareissa, mut eih. Haluun ihan hirveesti rhodesiankoiran. Mua vähän ärsyttää se ridge (niitten selässä on semmonen kohta missä kasvaa karvat eri suuntaan ja siitä tulee semmonen kuvio) koska se on joku geenivirhe tms ja aiheuttaa myös jotain toista sairautta. Musta se on väärin tommosen ulkonäöllisen seikan takia heikentää terveyttä. Tai no kuka nyt oikeesti myöntäis et se ei ole väärin, mut minkä ihmeen takia semmosta sitte tapahtuu? Koirajutuissa varsinki riistäytyny ihan käsistä. No siitä en ala saarnaamaan nytte ku menee ittelläniki hermot muuten. Ehkä saatte kuulla siitä joku toinen kerta sitte :) Mut niin, rhodesialainen. Joo, se ois ihana ja upeen näkönen ja oisin niin ilonen jos saisin semmosen omistaa. Mut seki menee aika toho vinttarikastiin, ei ulkonäöllisesti mut semmonen riistaviettinen apina seki on. Mut en sitte loppujenlopuks tiedä haittaako se, ku Nipsuki semmonen on ni en joka tapaukses voi Nipsua pitää missä vaan vapaana ni eihän sitte ois kiva pitää vaan toista vapaana ja Nispua kiinni, vaan ennemmin mennä semmoseen paikkaan missä kummatki voi olla vapaana! Nerokasta pohdintaa kyllä, ja maailman pisin lause melkein.

Sitte kuitenki vähän tekis mieli vieläki semmosta paimenkoiraa, mistä nyt ehkä vaihtoehtona on lähinnä se nahkacollie. Plää. Häirii ku siinä mättää joku sikana mutten tiedä mikä. Ehkä se on se tyhmä valkonen kaulus. Ja se et ne on aika usein vähän nössyköitä.

Pitäis nyt oikeesti ajatella mitä haluun. Olin vielä pari päivää sitte ihan varma et joo haluan sen helpon paimenkoiran koska se ois kivaa että vois helposti opettaa vaikka mitä sille ja harrastella sitä sun tätä. Mut aloin miettiin et eipä Nipsullekaan oo yhtään vaikea opettaa mitään, jos on vaan jotain herkkua tarjolla. Eikä tartte olla ees herkkua, kunhan on jotain syötävää. Siis sehän on tosi helppo koira, ainoo vaan ettei se jaksa toistoja ja tylsistyy aika nopsaan. Mut ihan ku mä en sitte tylsistyis... Ja Nipsu on niin ihana kun se on niin helppo tehä tosi onnelliseks, menee vaan johonki missä se saa painaa täysillä eteenpäin. Okei no kaikki koirat varmaan tykkää siitä paljon mut se on vaan jotenki niin eri juttu nähdä joku juoksemiseen luotu koira juoksemassa. Sehän ois superhelppoa jos mulla ois kaks tommosta melkeinvinttaria. Mun elämä ois varmasti tosi helppoa. Tosin miks se paimenkoirakaan mun elämästä niin hirveesti vaikeempaa tekis.. Vääää, miten voi olla näin vaikeeta. Onneks en saa koiraa vielä miljoonaan vuoteen ni ehdin ehkä vaihtaa vielä vaikka kuinka monesti mielipiteitäni. Vaihtelen niitä oikeesti joka päivä, tää on kamalaa!

Hitto, mulla oli oikeesti jotain muutaki kirjotettavaa ku koirajuttuja.. Mut ihan ku nyt enää muistaisin.

Sain muuten tänää postista ihmeellisen kuoren, ja siellä oli sisällä joku dvd missä on jotain liikkeitä jotka harjottaa vatsaa, selkää ja lantionpohjan lihaksia. Olin joku aika sitte tilaillu netistä kaikkia ilmasia juttuja ja tollanenki näköjään tullu tilattua vaikken muista. Hauskaa, sitte ku oon terve niin pitää kokeilla. Kotelon takana mainitaan jopa kaks kertaa et voi parantaa mun seksielämää noitten reenailu! Ehdottomasti kokeilun arvonen siis.

Kyllä tää kahen viikon kotona istuminen sekottaa pään. Oon jääny ihan hassuihin telkkarisarjoihin koukkuun, vaik normaalisti oon kattonu ihan minimaalisen vähän telkkaria. Pissisten käytöskoulu LIV:llä on tosi jänskä, hauska kattoo ku niitten kuoret alkaa hajoileen. Sitte mä nauran ruudun takana niille kun ne tajuaa ettei ne ookaan niin täydellisiä ku luulevat, se on hauskaa. Sitte samaiselta hömppäkanavalta tulee kans Shoppailumatkalla Jodien kanssa, mihin oon kans koukussa. Se Jodie aina kiertelee eri kaupunkeja ympäri maailmaa ja jonkun sen kyseisen maan muotityypin laittaa sit esitteleen hienoja vaatekauppoja ja sitte niillä on tietty budjetti ja ne ostelee ja kattelee kaikkee hienoo. Ois niin kivaa olla rikas ni vois shoppailla kaikis pienis liikkeis mis on kaikkien hienojen suunnittelijoiden erikoisia vaatteita. Joo, ei tuu ikinä tapahtuun mulle. Sitte kolmas koukutus on semmonen seuranhakuohjelma MTV:ltä, siin on semmonen bi-tytsä ja sitte tyttöjä ja poikia jotka haluu sen elämänkumppanikseen ja sitte ne tekee kaikkee jänskää ja sitte se tytsä tiputtelee niitä. Peruskauraa, mut jänskää ku siel on tyttörakkautta ja nyrkit heiluu ja kaikkee. Vitsit, se tuleeki tänää, oon oottanu tätä päivää torstaista asti. Hävettää.

                                  

Ainii, kakkostuparit. Täällä oli ihan hirveesti porukkaa, joku kolmekymmentä yhteensä, eli oli tupaten täyttä. Kamala meteli ja boolia uppos, mut onnistuneet kekkerit oli :) Ite jopa olin ihan ok kunnossa, en yhtään liian kännissä mikä on hyvin ihme. Olin silloi vielä kipeenä ja syöny tosi vähän ja niin. No, hyvä vaan. Murto-osa meistä sitte lähti Dantesiin baariin mut siel oli sit ihan tylsää, mua alko kauheesti väsyttää ja nälättään ja sitte lähettiinki Hanskituksen kans kotiin jo joskus kahen jälkeen.

Vertigo karkas yks yö! Nipsu oli haukkunu ja ulissu täälä jonkun tunnin ennen ku Hannu tajus et jotain kummallista on tapahtunu (niin mähän nukuin kaikkien näitten haukkumisten ohi...). Sitte Hannu alko kattoon et miks terraariotasolla ollu suihkepullo on lattialla.. No Vertigohan oli sen mennessään heittäny lattialle ja luikerrellu olkkarissa olevan pakastimen taakse. Oli jääny teipit laittamatta tohon yhteen kohtaan terraariosta missä on semmonen apaut sentin aukko. Siitä se sit kai oli ängenny ja lähteny tutkimaan maailmaa. Onneks en kammoa tommosia juttuja, saa niin kauan luiruta täällä pitkin poikin kunhan ei sänkyyn tuu, siinä vaiheessa varmasti kuolisin ainakin.

Nipsu on ihan rakastunu Hannuun, musta se on hirveen ihanaa. Ne on ku paita ja peppu. Nytte vielä ku Hannu on ollu päivät kotona ja parin viikon ajan on vieny yksin Nispua ulos ku en oo viittiny kipeenä lähtee, ni Nipsu on vielä enemmän sen perään! Ne aina touhuilee kaikkee ja sit mä oon vähän mustasukkanen välillä :D En nyt sillai oikeesti ku musta on ihana kattella ku ne puuhailee kummatki ihan intopiukeena, mut silti mustistuttaa! Oon hölmö, tiiän. Nipsun luonnetesti missä tän plokin alussa kirjotin meni ohi. Olin kokonaan unohtanu sen ja kaikki ilmottautumiset sunmuut jäi enkä ois muutenkaan päässy ku olin kipeenä. Se ois ollu tos viikonloppuna. No, onneks täs on vielä hyvin aikaa ja sen voi hoitaa joskus toiste.

Nyt päästään aiheeseen, mikä innostutti mut ylipäätään plokaamaan tänään! Löysin hauskan sivun missä voi tehä kuvista jänskiä (okei, tää on tosi vanha juttu jo mut tänään vasta ite pääsin testaileen sitä omilla kuvilla joten se on musta tosi hauskaa, antakaa anteeks). Niitä on pitkin plokausta, jos ette tyhmeliinit huomanneet jo!